Täällä taas, pitkästä aikaa

Pitempi tauko täällä saa loppua nyt.

Uusi työ ja sen siihen sopeutuminen tämän sairauden kanssa, ovat vieneet aika paljon aikaa ja energiaa. Mutta on ollut ihana huomata, että nämä 2 kuukautta mitä olen töissä ollut, olen jaksanut ja kaikki on mennyt hyvin :)


En siis enää työskentele koulussa, vaan olen nykyään myyjänä ja ompelijana paikallisessa tekstiilialan yrityksessä. Työssäni saan ommella ja olla myyjänä tehtaanmyymälässä. Nyt on into kotona ompeluun taas vain voimistunut, kun saa päivisin töissä ommella ja mieleen tulee jatkuvasti uusia ideoita.

Uusin ompeluprojekti oli tehdä reppu itselle. Pitkästä aikaa ompelin jotain ihan vain itselle. Reppu on ollut haaveissa jo pitään. Olen haaveillut näistä Fjällräven kånkenin repuista, mutta aina ne on kaupan hyllylle jäänyt. En ole raaskinut niin kallista reppua ostaa ja kangaskin tuntuu aika hauraalta. Päätin siis tehdä itse :)

Reppu, ihan vain itselleni.

Kaavat reppuun tein itse. En oikeastaan koskaan käytä valmiskaavoja, jos edes kaavoja käytän ollenkaan. Yleensä sovellan ja sooloilen. Repulle tuli hintaa materiaaleinen noin 25€. Repusta tuli juuri sen kokoinen, kuin halusin ja kun itse tekee, niin saa juuri sellaisen kuin itse haluaa. Kuulemma, saisi tehdä pari reppua vielä lisää..! 

Ihan kiva repusta tuli. Toki itse huomaa jotain pikku virheitä. Mutta nyt tietää, mitä tehdä seuraavassa repussa toisin ja missä järjestyksessä. Vuori pitäisi vielä tehdä, mutta menee tämä hyvin jo näinkin :D

Perjantaina kun pääsin töistä, lähdimme suoraa ajelemaan mökille. On saunottu, kaastettu, syöty hyvin hyvässä seurassa ja rohkeimmat uskaltautuivat vielä käymään uimassakin.

Täydellinen sää mökkeillä 

Nyt tultiin käymään kotona, kun iskä tekee pari pikku tatskaa. Pian lähdetään takaisin mökille vielä yhdeksi yöksi ja huomenna sitten pakataan kamat ja kotiin. Tämän kesän eka reissu koko perheellä. Muuten on koko kesä mennyt uutta terassia ja pergolaa rakentaessa. 

Myös maisemat alkaa olla kohdillaan :) Tällaiset maisemat on meilä uuden terassin ja pihasaunan vierellä. Kyllä maalla vain on niin ihana asua.

Ensi viikolla on aika jännät paikat. Minusta nimittäin tehdään haastattelu Reuma-lehteen. Tästä lisää sitten kun se on ajankotaista.

Eilen sain myös ystävältä jotain ihanaa käsiini! Siitäkin lisää, jahka olen itse ensin päässyt tähän ihanuuteen kunnolla käsiksi.

Kun olin pieni, ehkä viisi vuotias, näin kaupassa miehen, joka oli mielestäni pukenut aivan liikaa vaatetta ylleen. Miehellä oli yllään, takki, farkut, kaulassa huivi, sormikkaat, ja nahkakengät. Syy miksi tämä aiheutti itselleni niin suurta ihmetystä, oli se, että silloin oli kesän kuumimpia päiviä. Itselläni taisi olla jokin hellemekko päällä.

Kysyin äidiltäni tämän nähtyäni, että miksi tuolla miehellä on noin paljon vaatetta? Eikö hän tiedä että nyt on kesä? Äiti vastasi kysymykseeni ja kertoi, että joillakin ihmisillä voi olla sellainen sairaus, että heidän pitää suojata itsensä auringonvalolta. 

Tämän kuultuani olin aika kauhuissani. Kysymyksiä pyöri pienessä päässä. Eikö hänen tule kuuma? Eikö hän voisi uida jos aurinko paistaa? Miten hän pystyy olemaan ulkona näin kuumalla? Mitä tapahtuu jos hän on ulkona ilman tuota takkia? Olin aika järkyttynyt. Asiaa vielä päivän aikana pohtiessani tulin siihen tulokseen, että tuon miehen pitäisi syödä paljon jäätelöä, ehkei sitten olisi niin kuuma. Olin onnellinen, että minulla ei ollut tuollaista sairautta vaan sain leikkiä pihalla hellemekko päällä ja nauttia auringosta ja kesästä.

Nyt noin 20 vuotta myöhemmin asia on kuitenkin toisin... Nyt minä olen se henkilö, joka kulkee kesät auringonvalolta piilossa. 

Alkukesästä vielä kuljin pihalla lyhythihainen päällä, mutta en enää, koska sillä oli aika ikävät seuraukset. Sain aurinkoihottuman, joka vain pahenee ja leviää vaikken auringossa ole pitkiin aikoihin enää ollutkaan. Ensin sitä oli vain käsissä, mutta ihottuma on nyt levinnyt, selkään, kylkiin, rintakehään ja kasvoihin. 

Aurinkoihottuma taitaa tosin olla tämänhetkisistä murheista pienin. 

Tällä hetkellä painin mm. sappivaivojen ja allergiakohtausten kanssa. Jokin vielä tuntematon asia aiheuttaa allergiakohtauksia, joiden takia naama paisuu ja hengitystiet tukkeutuvat. 

Saapivaivat ja allergiatkin ovat vielä "pieniä" ongelmia elämässäni tällä hetkellä. Juuri nyt kuljen tutkimuksissa reumapolilla SLE:n takia. Tämä on aiheuttanut sen, että lähes kaikkia niveliä särkee yötäpäivää. Pahoina päivinä en voi kirjoittaa, en virkata enkä kutoa. En voi enää juosta lapseni kanssa kilpaa autolle tai autolta kotiovelle. En pysty pitämään lastani sylissä jos en istu. On myös päiviä, etten voi pitää kenkiä jaloissa särkyjen takia. Jos sormien nivelet ovat kipeät, en voi pitää lastani kädestä tai en saa turvaistuimen lukkoa auki.

Edellä mainittujen lisäski minulla on myös perhosihottumaa, suussa haavaumia, anemia, hiukset tippuu päästä ja verikokeiden arvot päin mäntyä.. Väsymys on myös suuri valvottujen öiden takia.

Seuraavat viisi viikkoa kuljen vähintään kerran viikossa sairaalassa erilaisissa kokeissa ja testeissä SLE:n takia.

Vaikka tämä kaikki on ihan suoraan sanottuna perseestä.. Koitan silti keksiä positiivisia juttuja elämääni ja tehdä kipujen salliessa kivoja juttuja. Esimerkiksi tälläisiä juttuja:

Vihdoin sain haluamani tatuoinnin korvaan :)

Onneksi nivelsärky on välillä vain jakojen nivelissä. Silloin kun sormet ja kädet voi paremmin, on kiva leipoa tai ommella. Tällä viikolla sain tehdä tilauksesta tällaisen kakun. Näitä on sitten kiva tehdä :)

masukakku :)

Juhlia ja uusia askarteluja

Vähän aikaa sitten juhlittiin ylppäreitä ja valmistuneita. Tälle vuodelle ei osunut yksiäkään lakkiaisjuhlia, mutta yhdet valmistujaiset saatiin juhlia tänä vuonna. 

Pikkuveli valmistui rakennusalalta ja jo viime jouluna ilmoitin, että haluan tehdä näihin pippaloihin kakun. Suunnittelin kakkua kauan, mutta tekovaiheessa totesin, että olisi pitänyt suunnitella lisää :D Muutama tunti lisää aikaa ja oma rauha, olisivat olleet tarpeen... Mutta pikkuveli oli tyytyväinen kakkuun, niin eikös se ole tärkeintä? :) Siitä huolimatta, mun leipurin ura saa loppua tähän.

Timpurille Makitakakku.

Kakkuun upposi aikaa 4 tuntia. Veikkaan, että aikaa olisi mennyt vähemmän jos keittiössä ei olisi häärännyt innokas 3v. apukokki :D Lisäksi tein myös porkkanamuffinsseja, ja niistä tuli taivaallisia! Niin hyviä, että sinä päivänä ei todellakaan mietitty vyötärönympärystää...

Pikkuveljen koristelemat porkkanamuffinssit :)

Mutta mullapa alkoi loma kesäkuun alussa!! Ja tämä loma kestää elokuun alkuun asti. Koulunkäynninohjaajalla on aika mukavan pituiset lomat, paitsi jos tekee kesällä jotain muuta työtä. Itse en etsinyt kesäksi töitä, vaan ajattelin viettää kesän kotona meidän taaperon kanssa ja onhan meillä täällä tilalla hommaakin. Ensi viikolla meille on tulossa kissanpentu, jonka neiti on jo nimennyt Pippuriksi. Ehkä me ei muuta tehdäkkään, kuin hoideta pientä Pippuria :)

Tämä viikko on oltu jo taaperon kanssa kotona ja mies töissä. Taaperon päikkäreiden aikaan houkutti itseäkin mennä päikkäreille, mutta mieli teki askarrella uusia juttuja. Ehtiihän sitä myöhemminkin nukkua.

Kauan on ollut suunnitelmissa tehdä betonisaappat. No, näistä ei tullut betonisaappat, vaan lattiatasoitesaappat :D Tasoitetta jäi monta säkkiä yli keittiön rempasta, ja mies ehdotti, jos kokeiltaisiin tehdä saappaat siitä. Saappaat ostin kirpputorilta, kun en raaskinut taaperon pieneksi jääneitä kumppareita tähän tuhota. Kotimatkalla alkoi omatunto kolkuttelemaan... Nyt jäi joku pieni lapsi ilman kumppareita, kun minä haluan nyt nämä kumisaappaat tuhota askartelussa :( Mutta kivathan näistä tuli, kun vielä vähän koristeli :)

"betonisaappaat"

Kirpparilta löytyi myös pieniä söpöjä lasipulloja joihin lisäsin vain uudet pitsinauhat. Yksinkertaiset, mutta ihanat. Vielä kun löytäisivät paikkansa.

Tämän viikon askarteluihin mahtui pahvisten kirjainten päällystämistä vanhan kellastuneen kirjan sivuilla, Petteri Kaniini kaulakoru ja perhosia.

Pahviset kirjaimet ostin askartelukaupasta. Samasta kaupasta ostin jo aiemmin läpikuultavaa vedenkestävä liimalakkaa. Ensin levitin liimalakkaa pahvisiin kirjaimiin ja sen jälkeen laitoin liimalakan päälle kirjan sivuista leikattuja palasia. Palasten päälle levitin vielä kerroksen liimalakkaa ja jätin kuivumaan. 

Kirjaimia koristamaan tein vielä perhoset. Perhoseen on käytetty kolmea erilaista kuviopaperia. Keskelta paperit on liimattu yhteen ja lopuksi siipiä vähän taitettu, että perhosen siipien eri paperit näkyisi hyvin.

Tilasin netin ihmeellisestä maailmasta korupohjia ja lasikapusseja. Mietin minkä kuvan haluaisin koruun laittaa. Jonkin josta pidän, jonkin vähän "lapsellisen", suloisen ja minun näköisen, jos tiedätte mitä tarkoitan..

Tällainen siitä tuli. Olen aina pitäny Beatrix Potterin saduista ja vähän aikaa sitten taas katsoin taaperon kanssa näitä ihania satuja. Petteri Kaniini on äidin ja tyttären suosikki :) Varmaankin saan tehdä toisen samanlaisen, koska tytärhän tämän jo omi itselleen :)

Tämä viikonloppu on siitä harvinainen, että mies ei ole tehnyt tänä viikonloppuna ollenkaan tatuointeja. Tähän on syynä torstaina tehty leikkaus. Ollaan siis saatu taaperon kanssa passata isiä nämä pari päivää :) 

Huomenna kuitenkin lähdemme katsomaan koko perheen voimin sukuun syntynyttä uutta tulokasta. Neidin kanssa pitikin siis tänään mennä ostoksille ja ostaa tulokkaalle vauvalahja. Kerättiin tälainen tarvikekori. Kori sisältää mm. kosteuspyyhkeitä, kylpyvaahtoa, vanupuikkoja, perusrasvaa, lelun ja kirjan. Askarreltiin myös kortti, mutta kortin loru on vielä keksimättä. 

Katsotaan kuinka meillä saadaan nukuttua pari seuraavaa yötä. Neiti jännittää huomista vauvatapaamista aikalailla. Luulen, että seuraavakin yö menee levottomasti, koska Pippuri saapuu meidän tiluksille maanantaina. 

Remppaa, askartelua ja Lumoavaa

Hiihtolomalla aloitettiin pienimuotoinen pintaremontti olohuoneessa. Tarkoituksena oli vaihtaa vain tapetit. Mutta... Saatiin uudet hienot tapetit, mutta vanha katto näytti rumalta, joten käytiin hakemassa uudet valkoiset kattopaneelit. Suunnitelma oli laittaa uudet paneelit vanhan katon päälle, mutta vanha katto oli kuitenkin niin notkolla, että päätettiin repiä vanha katto pois. Ja oli TODELLA hyvä että päätimme näin, koska vanhan katon alta paljastui pommi!! Vuosia vanha kosteusvaurio, joka oli saanut pahaa jälkeä aikaan. Katto oli homeessa ja niskat lahonneet poikki. Hiihtolomasta asti ollaan korjattu vaurioita ja nyt vihdoin alkaa olohuonen olemaan valmis. Kerron tästä remontista sitten, kun olohuone on kokonaan valmis.

Kun muut remppas, niin minä suunnittelin uuden olohuoneen ilmettä ja mitä sisustuselementtejä haluaisin uuteen olohuoneeseen. 

Tein olohuoneeseen tämän juhammusruusu maton. On vain yks pikkuvika.. Aina kun virkkaan ja kudon, en jaksaisi ikinä päätellä töitä. Mutta kivasti nuo langanpäät on piilossa maton alla :) Tämän tein trikookuteesta 8 koukulla. 

Juhannusruusu matto löysi paikkansa uudesta olohuoneesta.

Olohuoneeseen tehtiin hirsiparrun näköisiä jäljitelmiä. Yksi parru laitettiin oviaukkoon ja sen päälle löysin tänään kirpparilta ihania koristeita. Ihania löytöjä ja yhteishinnaksi tuli mojovat 35€ Ei siis paha ollenkaan.

Tämän päivän kirpparilöydöt.

Olohuoneen seinillä on jo ennestään ollut vahoja ikkunanpokia, mutta yksi seinänpätkä oli vailla koristettan. Aiemmin oli mukaan tarttunut kaksilasinen ikkunanpoka, joka sai nyt uuden elämän meidän seinällä. 

Ikkunan uusi elämä.

Kirjoitin tekstin maalitussilla ylempään lasiin ja alempaan lasiin on ensin laitettu kaksipuoleisella teipillä sydämenmuotoisia paperikoristeita ja päälle on askarreltu koivunoksista sydän. 

Eteisen tervetuloatoivotus.

Tämän verran musta löytyy viherpeukaloa... Löysin tämmöisen ihanan kukkalaatikon ja hain multasormesta orvokkeja. Eli ostin laatikon ja nostin kukat laatikkoon!! :D Orvokit varmaan kukkii tuossa viikon.. En muista koskaan kastella mitään kukkia, vaikka noiden orvokkienkin ohi kävelen monta kertaa päivässä. Ostan sitten taas uudet kukat kun vanhat kuolee unohduksen takia :/

Torstainapa pääsi mies yllättämään ja tuli kotiin Lumoavan lahjapussukan kanssa. Sielläpä oli ihana uusi kaulakoru. 

Lumoava, Bella, kiitos kulta 

Tämä päivä meni kotia siivotessa, ikkunan kimpussa ja kirppareita kierrellessä. Huomenna taas koitetaan taaperon kanssa keksiä tekemistä, kun isi tekee tatskaa :)

Kuulumisia Umpiaidalta

Miten saada arki sujumaan, kun palapelin paloja on liikaa?


Täällä meidän Umpiaidan tilalla asustaa perhe, johon kuuluu äiti, isä ja pikku prinsessa(-13). Jaloissa pyörii myös yksi koira ja kissa. Itse työskentelen koulunkäynninohjaajana ja "vapaa-ajalla" yritän ehtiä opiskella kasvatustieteitä. Mieheni on arkipäivisin sähköasentaja ja iltaisin ja viikonloppuisin tatuoija. Tästä voi jo päätellä, ettei yhteistä aikaa ole yhtään liikaa.

Töiden jälkeen astun äidin rooliin ja koitan pyörittää normaalia arkea taaperon kanssa. Aina kun löytyy ylimääräistä aikaa, teen käsitöitä, sisustan kotia tai remontoimme tätä meidän ikuisuusprojektia, eli kotia.

Näistä ja monesta muusta aiheesta, olisi tässä blogissa tarkoitus kertoa.

Tervetuloa seuraamaan!